Miten tietomallintaminen helpottaa arkkitehdin työtä, Lauri Melvasalo?

Kirjoittaja Tikkurila 11.11.2019 8:30

Lauri Melvasalo Micro Aided Design Oy

Tietomallintaminen on ollut rakennussuunnittelun toimintatapa jo 1980-luvulta lähtien. Micro Aided Design Oy:n Lauri Melvasalo lupautui kertomaan, millaisena hän näkee tietomallinnuksen tulevaisuuden – ja miten se on jo muuttanut arkkitehtien ja suunnittelijoiden tapaa tehdä töitä.

Miten tietomallintaminen ja arkkitehtuuri liittyvät toisiinsa?

“Rakennushankkeen pääsuunnittelijana arkkitehdin tulee hallita valtavan suurta tietokokonaisuutta, jossa kaikki tekeminen vaikuttaa jonkun toisen tekemiseen. Tietomallintamisen avulla yhteisiä pelisääntöjä on helpompi rakentaa. Rakentaminen on käytännössä aina yhteistyötä – harvempi sitä pystyy yksin tekemään.

Tiedon suuri määrä on haaste, mutta oikein jäsenneltynä se on mahdollisuus. Sen avulla rakentamisen kulkua voidaan simuloida aikaisemmassa vaiheessa, jolloin riippuvuussuhteita on helpompi hallita.

Tästä näkökulmasta tietomallintaminen on ensisijaisesti rakentamiseen ja siihen liittyvien asioiden hallintaa. Samalla luovan ja abstraktimman suunnittelun mahdollisuudet koko ajan vain lisääntyvät.”

Mitä tietomallinnus tarkoittaa käytännössä?

“Tietomalli ei nimestänsä huolimatta tarkoita yhtä mallia, vaan se on enemmänkin toimintatapa. Käytännössä se tarkoittaa kykyä tunnistaa tarvittava tieto valtavan tietomassan keskeltä. Jos vaikka sähkösuunnittelija tarvitsee rakennushankkeessa tietynlaista tietoa, se voidaan suodattaa hänelle muun tiedon joukosta.

Tietomallintaminen voi olla laajuudessaan hyvinkin vaihtelevaa. Se voi olla hyvin yksinkertaisia asioita tai hyvin isoja asioita.

Tänä päivänä kun puhutaan paljon rakennusten elinkaarilaskelmista, käyttöiästä ja hiilijalanjäljestä, on itsestään selvää, että kokonaisuutta on voitava hallita paremmin. 

Ja siitä päästäänkin ydinkysymyksiin: mitä tietoa me käytännössä mallinnamme, missä vaiheessa tieto syntyy malliin, ja milloin sitä tarvitaan? Tällaisia kysymyksiä kuulee usein, ja siksi uskonkin, että suurin osa käyttäjistä on löytänyt tietomallinnuksesta aivan uusia mahdollisuuksia.”

Mikä on ollut mielestäsi mielenkiintoisin projekti, jossa tietomallinnusta on käytetty?

“Hyvä kysymys. Olen saanut olla mukana monessa todella mielenkiintoisessa projektissa, joten vaikea nostaa esiin vain yhtä. Tavoitteena useimmissa projekteissa on tietysti se, että ne näkyvät katukuvassa valmiina rakennuksina, mikä on hyvin palkitsevaa.

Mielestäni mielenkiintoisia ovat pienetkin asiat. Vaikkapa yksittäiset rakennusosat tai ominaisuudet, jotka kulkevat suunnittelupöydältä työmaalle asti oikeassa paikassa ja oikealla hetkellä. Ja niitä on aika paljon.

Esimerkiksi jokin kiinnike voi näyttää yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta jos sitä ei ole käytännössä mietitty oikein, se ei välttämättä tulekaan kestämään siihen kohdistuvaa rasitusta. Ammattilaisuutta tarvitaan monella tasolla, sillä pitää tietää ja ymmärtää monia asioita.”

Millaisena näet tietomallinnuksen tulevaisuuden?

“Tiedon visualisointi on jo arkipäivää, ja se on ollut sitä jo kymmeniä vuosia. Nyt ollaan tavallaan samassa tilanteessa kuin aikoinaan, kun opeteltiin tekemään värikalvoja.

Hienoja värillisiä piirakkakaavioita ihasteltiin, mutta kukaan ei katsonut niitä lukuja, jotka kertoivat esimerkiksi yrityksen tuloksesta. Nyt ollaan tavallaan päästy sen tilanteen yli. 3D ei ole enää se juttu, vaan se suunnitelma, joka 3D:llä havainnollistetaan. 

Mielestäni jännittävämpää onkin se, miten asiat koetaan, koska havainto on aina henkilökohtainen. Värien käytöllä on suuri merkitys tilakokemukseen tai sen tunnelmaan, vaikka kaikille ei ehkä olisikaan niin tärkeää, miltä esimerkiksi koti näyttää. Sen lisäksi kodilla onkin myös ominaisuuksia, joita havaitaan muilla aisteilla. 

Voidaan puhua olosuhdesimulaatioista, joiden avulla simuloidaan esimerkiksi sitä, miten aurinko paistaa sisään rakennukseen ja miten ilmavirta siellä liikkuu. Tai onko tilassa kylmä tai kuuma.

Hajujen simulointi on tietysti kysymysmerkki, mutta esimerkiksi äänimaisema on hyvinkin olennainen osa suunnittelua ja tilakokemusta. Esimerkiksi äänen heijastuminen seinistä antaa signaalin siitä, missä liikutaan. 

Ääni, liike, haju ja tunne, jotka liittyvät kaupungin, asunnon tai rakennuksen kokemukseen, ovat tärkeitä komponentteja aivan kaikille. Nekin ovat asioita, jotka tietomallintaminen mahdollistaa – sen avulla haluttuun lopputulokseen päädytään, ei jouduta.”

Onko näköpiirissä muita tapoja hyödyntää tietomallintamista?

“Ainakin työmaalogistiikka tulee jo kovaa vauhtia tietomallintamiseen. Työmaalla tiedon on oltava tarkkaa ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Rakentamisen prosessit tulevat uudistumaan tietomallinnuksen myötä, ja sitä kautta syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kiinteistöjen ylläpitoon.

Suhtaudunkin tulevaisuuteen iloisena ja myönteisellä asenteella. Haasteita toki riittää, mutta sellaistahan tämä elämä on.”

 


Mikä on M.A.D.?

M.A.D, eli Micro Aided Design Oy, on rakentamisen tietomallinnuksen asiantuntijayritys, joka on perustettu vuonna 1988. M.A.D.in päätuote on rakennussuunnittelun ja tietomallintamisen ohjelma ArchiCAD sekä siihen liittyvä kehitys- ja palvelutoiminta.

Tällä hetkellä ArchiCAD on Suomen suosituin BIM-ohjelmisto, ja sen kehitys jatkuu edelleen. 


 

Lue lisää: Arkkitehti Mikko Summanen: "Puu on ylivoimainen materiaali kestävän kehityksen näkökulmasta"

Tikkurila

Kirjoittaja Tikkurila

Aiheet: green buildings, Tikkurila Building Coach

Siirry takaisin  arkkitehtien tietopankkiin

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi

Uusimmat kirjoitukset