Kestävä kehitys ohjaa Tikkurilan tuotekehitystä

Kirjoittaja Tikkurila 6.2.2020 9:20

Kestävä kehitys ohjaa Tikkurilan tuotekehitystä

Ympäristövastuun sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen teemat ovat nousseet polttaviksi aiheiksi myös rakennusalalla. Green Building eli kestävän kehityksen mukainen rakentaminen on rakennusalan vastaus varmistamaan, että kestävyyden tavoitteet toteutuvat.

Tikkurilan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintojen johtaja Jussi Ahola sekä tekninen kehityspäällikkö Sakari Leimi kertovat haastattelussa, miten Green Building -ajatus vaikuttaa Tikkurilan tuotekehityksessä ja miten se näkyy tulevaisuuden tuotteissa.

Miten Tikkurila huomioi Green buildingin tuotekehityksessään?

Jussi: Meidän yksi kantava teemamme strategiassa on kestävä kehitys. Näiden alla on kaksi pääteemaa de-toxify ja de-fossilize eli miten teemme tuotteistamme käyttäjälle ja ympäristölle turvallisempia. Tarkoituksemme on korvata öljypohjaiset raaka-aineet biopohjaisilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla. Pienemmät erilliset teemat, joihin kiinnitämme erityisesti huomiota, ovat ilma sekä ilman puhtaus niin sisällä kuin ulkona.

Sakari: Green building näkyy vahvasti tuotteiden ominaisuuksissa. Monissa rakennusfoorumeissa puhutaan Green building -hankkeista, ja niissä on kriteereinä muun muassa sisäilman laatuun liittyvät asiat. Ilmanlaadulle on erityyppisiä raja-arvoja ja luokituksia, joilla pystytään todentamaan tuotteiden sisältämien yhdisteiden vaikutukset sisäilman laatuun sekä kriteerien vaatimukset. Meillä on käytössämme M1- luokitukset.  

Jussi: EU-tasolla puuttuu vielä toistaiseksi sisäilmastandardien yhteinen luokitus, mutta suomalaiset sekä suomalaiset tuotteet ovat olleet viemässä tätä asiaa eteenpäin.

Miten muuten vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyvät tuotekehityksessä?

Jussi: Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat mukana meillä kaikessa tuotekehityksessä. Vastuullisuuden käsite riippuu tietenkin käyttäjän määrittelystä, halutaanko painottaa esimerkiksi ympäristökriteereitä kuten Joutsenmerkkiä, kotimaisuutta, laatua tai vaikkapa pelkkää hintaa.Tuotteiden pitää lähtökohtaisesti olla turvallisia niin luonnolle kuin käyttäjille. Tässä on kaksi tärkeää vaihetta. Ensin alkupää eli mitä raaka-aineita tuotteisiin on valittu, sillä se vaikuttaa paljon tuotteen koko elinkaaresta syntyviin päästöihin – sekä loppupää eli miten kauan tuote kestää tietyllä pinnalla, tietyssä käyttötarkoituksessa. Nämä kaksi asiaa ovat tärkeimpiä kestävän kehityksen kannalta.

Sakari: Kolmas osapuoli, joka tuotekehityksen vastuullisuudessa huomioidaan, on tilan käyttäjä ja pitkän ajan vaikutukset häneen. Ei siis pelkästään maalari tai ympäristö vaan myös ne henkilöt, jotka käyttävät tilaa joko asumiseen, työskentelyyn, opiskeluun tai muuhun käyttötarkoitukseen.

Millaisia keinoja maalien ja pinnotteiden testaamiseen käytetään?

Jussi: Se riippuu tuotteen käyttökohteesta. Jokaiselle maalin tyypille on omat vaatimuksensa, joko asiakkaan vaatimukset tai alan käyttämät erilaiset mittausstandardit. Esimerkiksi ulkomaalien osalta –  kestävän kehityksen näkökulmasta – erityisesti ulkokestotestaaminen on pitkälle vietyä. Meillä Skandinaviassa etenkin puunsuojauksessa ollaan ihan maailman huippuja. Kun teemme uuden tuotteen ulkokäyttöön, se testataan erilaisilla testimenetelmillä. Siitä tutkitaan erilaisia raaka-ainekombinaatioita, ja viimeistellään erilaisissa ulkokenttätestauksissa. Ulkokenttätestauksessa seurataan, miten homeet kasvavat, lika tarttuu tai miten tuote halkeilee. Näitä ei voida nopeutetussa testauksessa simuloida. Uuden tuotteen markkinoille tuomisen takana on usean vuoden tutkimustyö.

Sakari: Sisämaaleista haihtuvia yhdisteitä mitataan ja määritetään eri aikaväleillä tuotteen levityksestä. Tuotteen käyttötarkoituksesta riippuen mittausta tehdään esimerkiksi kolmen vuorokauden, seitsemän vuorokauden tai yleisimmin 28 vuorokauden kuluttua levityksestä. Märkämaalin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määritys on myös osa testausprosessia. 

Jussi: Kaikki Tikkurilan tuotteet testataan ulkopuolisessa laboratoriossa, mutta meillä on myös oma testilaitteisto, jolla saamme tuotteesta heti tietoa, mikä auttaa tuotekehityksessä.

Sakari: Sen lisäksi meillä on käytössä suomalainen kansallinen mittausmenetelmä, jota muissa maissa ei tehdä: aistinvarainen arviointi. Siinä arvioidaan, miten kouluttamaton raati tulkitsee maalia ja maalin tuoksua hajuaistin avulla – miten ihminen reagoi siihen. Sitä teemme niin meillä Tikkurilassa kuin ulkopuolisissa laboratorioissa. Se on myös yksi M1-luokituksen kriteereistä.

“Tikkurila on tehnyt valinnan, että emme halua olla maailman suurin toimija – vaan haluamme olla kestävän kehityksen kärjessä”

Onko nyt tulossa jotain uutta tuotekehityksen saralla?

Jussi: Teemat kuten sisäilma, biopohjaisuus ja kierrätettävät raaka-aineet ovat sellaisia, joista lähiaikoina on tulossa lisää tuotteita. Biosidivapaat tuotteet tai tuotteet, joista on vähennetty biosideja nousivat ensi kertaa viime vuoden aikana laajemmin markkinoille, niitä tutkitaan ja kehitetään lisää. Esimerkiksi kuitenkin biopohjaiseen sideaineeseen pohjautuvia tuotteita meillä on ollut valikoimissamme jo yli 100 vuotta. Tulemme olemaan aktiivisia näillä osa-alueilla, ja nämä trendit tulevat jatkumaan edelleen. Olemme myös mukana kehittämässä Tampereen yliopiston indoor air quality -ekosysteemiä, joka on suomalaisten yritysten ekosysteemi sisäilman laadun kehittämiseen, ja jota rahoittaa Business Finland. Olemme mukana aktiivisena partnerina viemässä suomalaista osaamista maailmalle kaikessa vihreässä rakentamisessa ja rakennusmateriaaleissa.

Entä onko maailmalla huomattavissa jotain kiinnostavia trendejä, joihin Tikkurila pyrkii vastaamaan?

Jussi: On ollut mielenkiintoista huomata, miten megatrendit, jotka syntyvät ilmastonmuutoksesta –  kuten hiilidioksidin päästöjen vähentäminen –  näkyvät vahvasti myös maaliteollisuudessa kuten muillakin teollisuuden aloilla. Meillä on vuosikymmeniä ollut jo Joutsenmerkit ja muut ympäristömerkit kuten EU-kukka ja M1-luokitus käytössä, mutta sitä ei ehkä olla osattu yhdistää kestävyyden teemoihin. Ilmastonmuutokseen liittyvät teemat ovat nyt näkyneet viime vuosina muun muassa siinä, kun lähdimme kehittämään tätä biopohjaista tuotetta. Silloin ilmastonmuutoksesta tuli suuri ajuri tämän tuotteen kehitykselle.

Sakari: Meillä on pitkään jo tehty tuotteita näillä periaatteilla, mutta sitä ei olla nostettu voimakkaasti esiin viestinnässä. Asiakkaiden puolelta kysyntä tällaisille tuotteille syntyi noin kymmenen vuotta sitten, ja se on kasvanut jatkuvasti. Ennen se oli jotain uutta ja erikoista, nykypäivänä jo ihan jokapäiväistä toimintaa.

Jussi: Viime vuosina olemme myös alkaneet panostaa kestävään kehitykseen kokonaisuutena, ja sitä varten meillä aloitti myös henkilö johtamaan Tikkurilan kestävää kehitystä. Laajassa kuvassa kestävässä kehityksessä ei katsota pelkästään tuotteita, vaan meillä on käytössä kolme pilaria: miten me ostamme kestävän kehityksen mukaisesti, miten me tuotamme kestävän kehityksen mukaisesti ja millaiset tuotteet meillä on tarjota asiakkaille. 

Onko jotain sellaista, mitä rakennusteollisuuden asiakkaat tällä hetkellä erityisesti toivovat Green building -maaleilta ja - pinnoitteilta? 

Sakari: Eri markkina-alueilla on erityyppisiä vaatimuksia liittyen Green building -projekteihin. Esimerkiksi Norjassa on omansa BREEAM NOR, Ruotsissa BREEAM SE ja Suomessa noudatetaan kansainvälistä BREEAM International manuaalia. Eri toimialueilla asiakkaat kysyvät erityyppisiä asioita liittyen Green Building -hankkeisiin. Täytyy siis tuntea hyvin erilaisia kansallisia tarpeita, jotta voidaan vastata kysyntään. Nykyään kysyntään pystytään jo vastaamaan varsin laaja-alaisesti.

Jussi: Tässä vaiheessa, kun teknologia on vasta kehittymässä, eivät asiakkaat välttämättä osaa pyytää juuri jotain tietynlaista tuotetta – vaan asiaa ajatellaan suurempien teemojen kautta eli esimerkiksi miten sillä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Uskon, että sitä kautta voimme saada tulevaisuudessa enemmän kysyntää myös uusille tuotteille, jotka vaikuttavat ilmastonmuutoksen hallintaan eri keinoin. 

Mitkä ovat Tikkurilan tärkeimmät tavoitteet tuotekehityksessä?

Jussi: Olemme tehneet valinnan, että emme halua olla esimerkiksi suurin toimija maailmassa, eikä edes Euroopassa. Kestävä kehitys eli sustainability sen sijaan on se teema, jossa haluamme olla kehityksen kärjessä – ja siihen panostamme. 

Sakari: Tikkurila on aktiivinen toimija erityyppisissä yhteisöissä. Olemme esimerkiksi Green Building council Finlandin jäsenenä ja pääsimme juuri mukaan Vähähiilinen rakentaminen -toimikuntaan, jossa voimme vaikuttaa kestävän rakentamisen suuntaan.

Jussi: Meidän vahvuutemme on se, että olemme paikallinen toimija, ja siksi meillä on hyvä paikallinen osaaminen sekä markkinan tuntemus – tunnemme tarkasti vaatimukset myös Green Buildingin suhteen. 

 

Tikkurila

Kirjoittaja Tikkurila

Aiheet: Green Building