Arkkitehti Mikko Summanen: “Puu on ylivoimainen materiaali kestävän kehityksen näkökulmasta”

Kirjoittaja Tikkurila 27.6.2019 13:27

Mikko Summanen portrait

Arkkitehti Mikko Summanen tunnetaan muun muassa Kampin kappelin suunnittelijana. Haastattelimme puurakentamiseen perehtynyttä Summasta puun mahdollisuuksista, haasteista ja tulevaisuuden näkymistä.


Fakta: 

Mikko Summanen

  • Arkkitehti SAFA
  • Osakas K2S- arkkitehtitoimistossa
  • Osa-aikainen rakennusopin professori Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella
  • Opiskellut, opettanut ja työskennellyt mm. Helsingissä ja Tokiossa.

Mitkä ovat sinulle olleet urasi kohokohtia?

“Arkkitehtinä haluaa ajatella, että ultimaattinen kohokohta on vielä edessä, mutta kohokohtia on tähän mennessä ollut mm. 2003 Olympiastadionin kattamiskilpailun voittaminen, jossa puu oli keskeisessä roolissa. Tällä hetkellä olemme toimistomme kanssa toteuttamassa myös Olympiastadionin peruskorjausta, ja uskon, että valmistuessaan ensi vuonna siitä tulee myös yksi kohokohdista. 

Kampin kappeli 2012 on varmaan tunnetuin rakennuksemme, ja joka kerta siellä käydessä ilahduttaa nähdä tila käytössä, se on ollut valtavan suosittu. Kappelissa myös autetaan ihmisiä päivittäin, kun Helsingin sosiaalityöntekijät käyttävät tilaa. Se on pieni rakennus, jolla on iso merkitys. Arkkitehtuuri herää eloon vasta ihmisten kautta – myös arkkitehdille itselleen –  kun näkee suunnittelemissaan rakennuksissa ihmisiä elämässä ja käyttämässä sitä.

Fazerin vierailijakeskus 2016 Vantaalla on myös yksi tunnetuista rakennuksistamme, ja se on ollut menestys. On hienoa, kun se on ylittänyt kaikki kävijätavoitteet valmistuttuaan.”

K2S_Fazer visitor center

Puurakentaminen on juuri nyt pinnalla – miksi luulet, että näin on?

“Keskeisenä teemana on kestävä kehitys; puu on ylivoimainen materiaali kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomessa ja Pohjoismaissa on vahva puurakentamisen traditio sekä innovaatioita alalla, jotka rakentuvat tämän tradition päälle. Se mahdollistaa kehityksen ja sekä puurakentamisen profiilin kasvun.

Sen lisäksi puun esteettiset ja emotionaaliset ominaisuudet lisäävät varmasti sen suosiota; puu koetaan usein luontaisesti helposti lähestyttävänä materiaalina. “

Mitä erityisen hyvää puussa on rakennusmateriaalina?

“Se, että se on uusiutuva luonnonvara. Ja kun rakennetaan puusta, rakennus toimii myös hiilivarastona; puurakentaminen auttaa näin ollen ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sillä on merkitystä, mitä materiaaleja valitaan. Hyvin suunnitellun ja rakennetun puurakennuksen elinkaari voi olla parhaimmillaan satoja vuosia.

Nostaisin esiin sen lisäksi vielä ”moniottelija”-näkökulman: puusta voidaan tehdä niin runko ja kantavat osat kuin ulkopinnat, sisäpinnat, kalusteet ja esineet. Puu on materiaalina verrattoman monipuolinen.”

Mitä haasteita puurakentamiseen liittyy?

“Palokysymys on usein se suurin haaste suunnittelijan pöydällä; miten saataisiin puurakennus täyttämään paloturvallisuusvaatimukset, jotka ovat varsin tiukat? Mm. uudessa hallitusohjelmassakin on pohdittu, tulisiko vaatimuksia hieman höllentää. Puun palosuojaukselle ja siihen liittyville innovaatioille tulee olemaan kysyntää varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän. 

Sen lisäksi puurakentamisen hinta on varsin raadollinen, mutta keskeinen aihe, sillä puurakentaminen vaatii vielä toistaiseksi keskimäärin suuremmat investoinnit verrattuna betonirakentamiseen. Kyse on myös tilaajien tahtotilasta; jos halutaan rakentaa vastuullisesti, se vaatii investointeja.

Kosteuden hallinta on haaste – kuten kaikessa rakentamisessa  – niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeen, kun rakennus on valmis. Etenkin liitoksissa ja detaljiikassa pitää tietää, mitä tekee. Huoltovapaata materiaalia ei kuitenkaan ole, rakensi mistä vain.”

Millä perusteella puu valikoitui materiaaliksi Kampin kappelissa, ja mikä suunnittelutyössä oli erityisen kiinnostavaa? 

“Puu materiaalina oli tilaajan toive, ja toimeksiannosta vastasivat Helsingin seurakuntayhtymä sekä Helsingin kaupunki. Kappeli haluttiin Narinkkatorin laitaan, ja olimme iloisia tästä toiveesta.

Ainoastaan rakennuksen sakraali osa on puinen, ja sekundääritilat eri materiaaleja, terästä, betonia ja kiveä. Kuitenkin näkyvä osa on puuta, muu tila integroituu jalustaosaksi materiaaleihin, joita ympäristössä on.

Muut materiaalit olivat oikeastaan käytännön kysymyksiä, mutta tunnetasolla haluttiin, että sakraalitila on ekspressiivinen ja koskettava, siksi se tehtiin puusta. 

Kampin kappelissa on käytetty eri puulajeja, kuten kuusta ulkopuolella, sisällä tervaleppää, kalusteet ovat saarnia. Kaikissa eri puulajeissa on eri rakennusfysikaaliset ominaisuudet, ja ne valittiin niiden perusteella myös.

Hieno yksityiskohta on, että kappelitilat ovat suomalaista puuta, ja puutavara saatiin alle 200 kilometrin päästä rakennuspaikalta, mm. Fiskarsin metsistä. Kestävän rakentamisen kannalta on tärkeää, ettei rakennusmateriaalia kuljeteta kaukaa. “

K2S_Kamppi_chapel

Miten näet puurakentamisen kehittyvän tulevaisuudessa?

“Toivon ja uskon, että puurakentamisen määrä kasvaa, siitä on indikaationa myös hallitusohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa puurakentamisen määrä. Asuntorakentamiseen puun tuloa on odotettu jo pidempään, toivoisin, että se lähtisi nyt nopeammin lentoon.

Sen lisäksi olisi hienoa nähdä lisää kvaliteettia ja erityisten puurakennusten kirjon lisääntymistä. Kaupunkiympäristöön tulee varmasti lisää puurakentamista – jolloin määrä ja laatu kasvavat.”

Oletko havainnut joitain mielenkiintoisia puurakentamiseen liittyviä innovaatioita?

“Innovaatio, jota olemme muun muassa kokeilleet, on 5-akselisella, cnc-robotilla jyrsitty seinä Kampin kappelissa – tuolla menetelmällä pystyttiin tuottamaan kustomoitua jälkeä, mutta järkevään hintaan. Sen lisäksi esimerkiksi julkisivun käsittelyssä käytettiin biovahaa.

Teknologian osa-alueella on tullut uusia, puupohjaisia materiaaleja, mm. selluloosapohjaisia tuotteita, joissa on hyödynnetty nanotekniikkaa, esimerkiksi käytetty pienempiä partikkeleita sekä 3D-printtattu nanoselluloosasta. Uskon, että lähitulevaisuudessa innovaatioita nähdään vielä enemmän ja puuteollisuudelle syntyy uutta kysyntää sekä uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia.”

Miten puurakentamisen suosion kasvu tulee vaikuttamaan uusien arkkitehtien kouluttamiseen?

“Yhteiskunnan tarpeet osaamiseen kasvavat, ja koulutuksen täytyy vastata siihen kysyntään; toisaalta arkkitehtuurikoulutuksessa on jo nyt vahva sisältö ja Aalto-yliopistolla puuohjelman kansainvälinen huippuyksikkö – mikä taas tuottaa puurakentamisen kasvua.”

Mitkä nostaisit puurakentamisen wau-kohteiksi tai onko nyt jotain hienoa kohdetta rakenteilla?

“Oman toimistomme osalta ensi vuonna valmistuva laajennettu Olympiastadionin katos. Ilmiöinä esimerkiksi korkea rakentaminen puusta.  Tham & Videgårdin Tukholmaan suunnitellut kerrostalot ja Oakwood tower-suunnitelma Lontoossa pitää sisällään oikeasti korkeita puurakennuksia. Kiinnostavia ovat myös John Pawsonin puukappeli Saksassa, Snohettan suunnittelema  norjalainen tunturipaviljonki,

Tikkurila

Kirjoittaja Tikkurila

Aiheet: Puun palosuojaus, Puurakentaminen

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoitukset aiheen mukaan